Omasta elämästä on helppo ammentaa ja nyt tämä liittyy energian hintaan ja energian kulutukseen sekä oikein ajoitettuun energiaremonttiin.
Sain juuri äsken heinäkuun sähkölaskun. Toistaiseksi ostan sähköni samasta yhtiöstä, josta tulee siirto eli Heleniltä. Meinasin tippua tuoliltani sillä summa oli vaivaiset 33€ ja rapiat. Aiemmin heinäkuun sähkölaskuni on ollut siinä 100 € paremmalla puolella. Eli 33€ tuntuu pieneltä summalta. Ja tiedän että energian hinta ja energian kulutus eivät mene käsikädessä, kuin osittain.
Markkinan epävarmuus
Viimepäivinä on ollut paljon puhetta sähkön kallistumisesta, jotkut yritykset ovat lopettaneet kiinteähintaisten sopimusten myymisen Oomi lopetti määräaikaisten sopimusten myynnin, Tampereen Sähkölaitos myy pelkkää pörssisähköä – kuluttaja ei saa suojaa hintojen heilahtelua vastaan (yle.fi) ja on myös ollut ennusteita että ensi talvena sähkönhinta nousee ennätyslukemiin Tässä markkinoiden varmin ennuste: Sähkön hinta kolminkertaistuu loppuvuonna, mutta keväällä nähdään hintaromahdus (yle.fi)
Mutta takaisin siis heinäkuun sähkölaskuuni tai oikeastaan siihen syyhyn miksi se on noin alhainen. Syynä ei ole energian hinta, sähkönkilpailutus ja hinnalla kikkailu vaan se tosiasia, että aiemmin heinäkuussa kulutus oli n. 800 kWh ja nyt kulutus oli vain 218 kWh. Sähkönkulutukseni on siis laskenut yli 70 %. Toki tämä on nyt vain heinäkuun otos mutta vuositasolla sähkönkulutukseni on tippunut noin 30 %.
Tehty energiansäästötoimenpide
Ja sitten se insinöörinosio tähän kohtaan eli miten, miksi ja millä investoinnilla. Aloitetaan siitä, että vanha lämmönjakotapani oli vesikiertoiset patterit ja lämmön lähteenä varaava yösähkö, n. 2m3 kattilalla. Sähkökattila alkoi olla elinkaarensa päässä eli se oli yli 20-vuotias ja oli aika miettiä sen uusimista. Uusi kattila olisi maksanut kaikkine töinensä n. 10 000 € ja senkin jälkeen patterit putkinen olisivat olleet yli 40-vuotiaita. Päätin muuttaa koko systeemin, hankin kaksi ilmalämpöpumppua ja purin vanhat patterit pois ja tilalle asennettiin sähköpatterit (näitä on muuten nykyisin ihan hyvännäköisiäkin) ja näiden lisäksi tietysti asennettiin lämpimänkäyttöveden varaaja. Kaikkine laitteineen, töineen etc kustannuksia muodostui hieman yli 10 000 € eli lasken että samalla summalla, jolla olisin saanut uuden kattilan, sain nyt täysin uudistetun lämmitysjärjestelmän, jossa vielä lisänä jäähdytys sekä sain isomman varastotilan, kun vanha kattila poistui. Ja kaiken tämän hyvän lisäksi sähkön kulutukseni siis tippui vuositasolla yli 30 %.
Eli mitä tästä kannattaa ottaa opiksi?
- Kannattaa seurata kulutusta, vain kulutuksen seuraamisen avulla tietää oikeasti mitä kuluttaa ja voi asettaa tavoitteita säästämiselle sekä saada onnistumisen tunteita energiansäästöstä. Kustannukset ovat seurausta kulutuksesta, ja kun kustannukset nousevat niihin vaikuttaminen on huomattavasti vaikeampaa.
- Jos saat uudistukset ajoitettua elinkaaren mukaisesti, miten lasket investoinnin? Itse laskin että investointini oli nolla, voisi sen toki laske siten että investointini oli 10 000€ ja vuosisäästö on vanhalla sähkönhinnalla 700€/a eli takaisinmaksu ajaksi tulisi n.14 vuotta, mutta eihän se näin ole, takaisinmaksuaikani oli tasan 0 vuotta.
Itse en tähän muutokseen edes yrittänyt hakea mitään erilisiä energia-avustuksia, mutta niitäkin on hyvin saatavilla mm seuraavia:
- Kunnille, jotka ovat liittyneet vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, avustus voi olla enintään 35 % hyväksytyistä kustannuksista.
- Kunnille, jotka eivät ole liittyneet vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, avustus voi olla enintään 30 % hyväksytyistä kustannuksista.
- Seurakunnille ja yhdistyksille avustusprosentti voi olla enintään 20 % hyväksyttävistä kustannuksista.
Pitkä juttu 33 eurosta, mutta pihvinä tässä siis se, että oikein ajoitetulla järjestelmän uusimisella sekä kulutuksen seurannalla, saa energia- ja kustannustehokkaan lopputuloksen sekä tyytyväiset käyttäjät!
Me FM Partnersilla voimme auttaa saamaan sekä PTS tiedon että energiatiedon sellaiselle tasolle että se tukee aidosti päätöksentekoa!